Päänsärkyjen yleiset syyt

• Fysiatrian erikoislääkäri Markku Tunninen (päivitetty 06.12.2004)

Minkälaisia päänsärkyjä on olemassa?

Yli 90 % päänsäryistä luokitellaan yläniskaperäisiksi ( nikamien välisen liikkuvuuden segmentaalidysfunktiosta cervicogeeninen, erityisesti n. occipitalis majoria myöten neurogeeninen ja tensionaalinen päänsärky ) ja migreeniksi. Näistä migreeni on tietysti yläniskaperäistä päänsärkyä huomattavasti harvinaisempi.

Ketkä kärsivät päänsärystä?

Maailmassa sadat miljoonat ihmiset kärsivät usein päänsärystä ja se on tavallisimpia syitä hakeutua tuki- ja liikuntaelinsairauksia hoitavien spesialistien vastaanotoille.  Useinmiten päänsäryn taustalla ei siis ole mitään vakavampaa sairautta tai edes selvää anatomistakaan rakennevirhettä tai vauriota. Lieväkin päänsärky alentaa kuitenkin paitsi elämänlaatua myös toiminta- ja työkykyä.

Milloin minun pitäisi huolestua päänsärystäni?

Jos sinulla on ollut kauan mahdollisesti vuosiakin taipumus vaihtelevan paljon oireilevaan lievään päänsärkyyn tiedät tietysti, ettei kysymys voi olla vakavasta sairaudesta. Tuolloinkin luonnollisesti päänsäryn luonteen tai intensiteetin voimakkaisiin muutoksiin on kiinnitettävä huomio.  Akutisoituvassa lievässä päänsäryssä esim. tulehduskipulääkkeen välitön otto voi paitsi helpottaa kivun heti alkuunsa myös samalla estää kipukierteen eli laajemman toiminnallisen ja neurogeenisen ( erityisesti nervus occipitalis major ) häiriön syntymisen.

Kipulääkkeistä ja erityisesti myös Suomessa paljon käytetyistä tulehduskipulääkkeistäkin on kuitenkin hyvä tietää niistä tulevien sivuvaikutusten mahdollisuus, joita ovat esim. vatsakipujen ja jopa pidemmässä käytössä vatsahaavankin mahdollisuus.  Edelleenkin Suomessakin kuolee muutamia kymmeniä ihmisiä vuodessa tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin vatsahaavojen verenvuotoihin. Osa tulehduskipulääkkeistä vähentää myös veren hyytymistä, josta voi tulla joskus vatsavuotojen lisäksi herkemmin esim. mustelmia tai nenäverenvuotoja.  Riskiryhmässä ovat jotain pitkällistä vakavampaa perussairautta sairastavat potilaat sekä vanhukset, joilla on lisäksi usein monenlaisia lääkkeitä käytössä.

Tulehduskipulääkkeistäkin voi tulla lisäksi päivittäisessä pitkäaikaiskäytössä lääkkeen käytön lopettamisessa vieroitusoiretyyppinen päänsärkyoireilu eli englanniksi ns. "analgesic rebound headaches".  Tuolloin alunperin päänsäryn hoitoon pidempiaikaisesti käyttämäsi särkylääke voi aiheuttaakin sinulle päänsärkyä!  Tätä vaaraa ei pidä kuitenkaan liioitella eli muutaman päivän tai viikon pari kestävissä tulehduskipulääkekuureissa ei ole tällaista vaaraa eikä silloin tällöin tarvittaessa pidempiaikaisestikaan otettuna lääkkeenä.  Pitkäaikaista reiluannoksista päivittäiskäyttöä on syytä varoa jo kaikkien sivuvaikutusten vuoksi.

Mitä voi fysiatri tehdä?

Erikoislääkäreistä potilaiden kliinisistä tutkimuksista kokeneen fysiatrin konsultaatiossa päänsärkysi todennäköinen etiologia / etiologiat eli säryn toiminnallinen syntytapa selviävät hyvin todennäköisesti jo yksin kliinisessä tutkimuksessa.

Kliinisessä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään yläniskasta tulevan päänsärkyoireilun kinesiologista syntymekanismia.  Kyse on niskahartiaseudun kokonaisoireilun syntymekanismien analyysistä - usein voi olla vaikea sanoa mikä kliinisen tutkimuksen löydöksistä on syy tai seuraus mutta periaatteessa niskahartiaseudussa kaikki vaikuttaa kaikkeen - osa primaarisyistä laajoissa nskahartiaseudun vaivoissa (joissa on päänsärkyä) voi olla yläniskassa ja osa on saanut alkunsa hartian, lavan-olan ja rintakehän yläaukeaman toiminnan häiriöistä.  Kun segmentaalisen toimintahäiriön mekaniikka on suurella todennäköisyydellä selvitetty kohdistetaan lääkehoito ja mobilisoiva tai manuaalinen hoito ja harjoitusterapia sekä th-thorax ja lapa-olka että yläniskan alueille.  Kuntoutuksessa pyritään pala palalta purkamaan pois havaittuja toiminnan häiriöitä.

Yläcervicaalista päänsäryn syytä ei yleensä voi varmentaa millään konetutkimuksella, mutta joskus rtg tai magneettikuvissa voi löytyä syy kuten facettinivelen kuluman aiheuttama turvotuskipu.  Joskus diagnostiikassa käytetään apuna kaularangan röntgenkuvausta tarvittaessa täydennettynä taivutuskuvilla. Kaularangan magneettitutkimusta harkittaessa on fysiatrilla yleensä jo valmis työdiagnoosi.

Päänsärky - niskaperäiset syntymekanismit.