Frozen shoulder oireyhtymän etiologia on edelleen tuntematon mutta esim. yleisiä tunnettuja riskitekijöitä ovat trauma, leikkaus, diabetes, kilpirauhassairaus ja dyslipidemia.  Vastaavasti laboratoriokokeista kannattaa frozen shoulder potilaalta tarkistaa aina gluk, lipidipaketti ja TSH, T4V.   Diabeetikoilla frozen shoulderia n. kaksi kertaa enemmän ja parantumisajat n. kaksi kertaa pidempiä.  Kliiniset tutkimukset ovat viitanneet, että monilla frozen shoulder potilailla löytyy viitteitä autonomisen sympaattisen hermoston toimintahäiriöistä. 

Tutkimuksissa on havaittu, että vaikkakin frozen shoulderissa glenohumeraalisen nivelen synoviaalinen kapseli useinmiten affisioituu tulee kuitenkin myös suuri osa liikerajoituksista kudosmuutoksista glenohumeraalisen nivelkapselin ulkopuolelta.  Sairaudessa voivat affisioitua esim. coracohumeraalinen ligamentti, kiertäjäkalvosimen välikudoksen eli rotator cuff intervallin pehmytkudokset ja m. subscapularis affisoituu jänteeltään kiristyen ja lyhentyen vähän samaan tapaan kuin Dupuytren contractuurassa.  Näiden kontraktuurojen kehittymisen arvioidaan johtavan klassiseen frozen shoulderin progressiivisten kapsulaaristen mallien mukaisiin liikerajoitusten kehittymiseen glenohumeraalinivelessä, jossa rajoittuu ensin ulko- ja sisäkierto ja sitten abduktio ja fleksio sekä adduktio ja viimeisenä ekstensio - jälkimmäiset ensimmäisiä lievemmin.

Esim fysioterapeutin, OMT-fysioterapeutin, naprapaatin, osteopaatin tai DC-kiropraktikon terapiajakso ja harjoitusohjaus, jossa pyritään venyttelemään em. kapsulaarisia ja rotator cuffin jänteiden kontraktuuroja ja vahvistamaan ala-asennoissa rotatopr cuffin lihaksistoa, voi omaehtoisen harjoitusterapian ohella nopeuttaa kuntoutumista.  Olkapään kortikosteroidi-injektiohoidoista ei yleensä frozen shoulderin diagnostisointi-vaiheessa ole enää merkittävää hyötyä, mutta sairauden alkuviikkoina tai ensimmäisten 3 kk:nkin aikana voi kortiskoteroidista hyötyä, jos sitä injisoidaan puudukkeen kanssa ainakin glenohumeraalisen nivelen sisään, mielellään myös subacromiaalisesti sekä tarvittaessa myös leveän m. subscapularisjänteen/jänneinsertion viereen. 

Jos olkapään kipuoireilu ja jäykistyminen vain voimistuu voi harkita narkoosimanipulaatiohoitoja. Tässäkin ilmeisesti tärkeätä valita oikeat potilaat kyseiseen hoitoon viitaten tehtyyn seuraavaan tutkimukseen; Narkoosimanipulaatio jäätyneen olkapään hoitona. Satunnaistettu vertailututkimus.

Frozen shoulderin operatiiviisia hoitoja on aiemmin pääasiassa vältelty, koska niillä aikaansaatiin usein oireilun pitkittymistäkin. Viime vuosien operat. hoitojen kehittymisen myötä on tilanne kuitenkin toisenlainen ja mm tietämys frozen shoulderissa tapahtuvien kudosmuutosten osalta perustuu arthrosskopian tietoihin.  Nykyään voi ortopedian erikoislääkäri harkita frozen shoulderin operatiivista hoitoa, arthrosskopiaa, jossa katkotaan adhesiivisen capsuliitin tulehdus-kiinnikkeitä tai joskus capsulotomiaa, jossa kokoon kutistunut nivelkapseli avataan useista kohdista arthrosskopiassa nivelen sisältäpäin on antanut hyviä tuloksia mutta capsulotomian toimenpide on vaativa sekä operoijalle että potilaalle, jonka täytyy sitoutua intensiiviseen fysioterapeuttiseen postoperatiiviseen muutaman viikon kuntoutukseen ja harjoitusterapiaan.